10.01.2012 VOIKP2 Henkilöverotus 5.00 op. Nykänen Pekka


Tenttiohjeet
- Vastaa kaikkiin kysymyksiin selkeällä käsialalla
- Jätä arvostelua varten marginaalit vastauspaperin reunaan
- Perustele oikeustapaustehtävissä vastauksesi vähintään lainkohdalla
- Tentissä saa käyttää Verolait-kirjaa ja yksinkertaista laskinta
- Kysymyspaperi on palautettava
- Tentin maksimipistemäärä on 50
Kysymys 1
Valitse toinen alla olevista aiheista ja kirjoita siitä essee-vastaus (15 p)

a. Millä kriteereillä tietyn menoerän voidaan katsoa olevan vähennyskelpoinen tulon hankkimisesta johtuneena menona?

b. Luovutustappio ja sen vähennyskelpoisuus
Kysymys 2
Määrittele seuraavat käsitteet tai vastaa seuraaviin kysymyksiin. Vastaus kuhunkin tämän tehtävän kohtaan saa olla korkeintaan viiden rivin mittainen. (yht. 15 p)

a. Miten asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta on rajattu vuodesta 2012 alkaen?

b. Minkä tulolähteen ja minkä tulolajin tuloa on hankintatyön arvo?

c. marginaalivero

d. Mitä menoja verovapaalla päivärahalla korvataan?

e. verotettava pääomatulo
Kysymys 3
Arvioi oikeustapauksia tuloverotuksen näkökulmasta (verovuosi 2011). Anna perusteltu vastaus. Käsittele annettuja tietoja siinäkin tapauksessa, että tiodoilla tai tapahtumilla ei ole verovaikutuksia. (yht. 20 p)

a. Aku on kirvesmies. Hän on töissä rakennusliike Torni Oy:n palveluksessa. Aku työskentelee vaihtelevasti erilaisilla rakennustyömailla, eikä hänellä ole varsinaista työpaikkaa. Työnantaja on vuonna 2011 korvannut Akulle palkan lisäksi asunnon ja työkohteiden välisistä matkoista oman auton käytöstä aiheutuneita matkakustannuksia 0,46 €/km yhteensä 1250 kilometriltä.

Akulle on vuoden aikana syntynyt ajokilometrejä em. matkoilta kuitenkin enemmän kuin mitä työnantaja on hänelle korvannut, yhteensä 8000 km. Hän vaatiikin veroilmoituksellaan vähennettäväksi asunnon ja työkohteiden välisiä matkakustannuksia jäljelle jääviltä 6750 kilometriltä. Lisäksi hän vaatii vähennettäväksi jokaiselta työssäolopäivältä, eli 220 päivältä, Verohallinnon kustannuskorvauspäätöksen mukaisen ateriakorvauksen. 


b. 1.3.2011 Hannu osti omakotitalokiinteistön Savonlinnasta. 100 000 euron kauppahinta koostui puoliksi tontin ja puoliksi rakennuksen arvosta. Hannu hankki talon tarkoituksenaan vuokrata sitä omistusaikanaan ulkopuolisille ja myydä sitten eteenpäin hyvällä katteella. Hannu teetti talossa pintaremontin (tapetointia, listojen uusintaa yms.) ennen sen vuokralle laittamista. Kustannuksia remontista aiheutui yhteensä 3000 euroa. Nämä Hannu rahoitti pankista ottamallaan remonttilainalla, jonka korot vuonna 2011 olivat 150 euroa. Vuonna 2011 talo oli vuokralla 1.6. - 31.12. välisen ajan. Kuukausivuokra oli 700 euroa. Vuokra sisälsi sähkön, vesimaksut yms. kustannukset. Hannun omistusaikana kiinteistön sähkölaskut olivat 800 €, jätteenkuljetusmaksut 200 € ja vesimaksut 500 €. 

Hannu sai vuonna 2011 vuokratuloja myös Helsingissä omistamastaan asunto-osakkeesta. Hän peri asunto-osakkeen tammikuussa 2010 tädiltään, joka asui huoneistossa kuolemaansa asti. Täti oli ostanut asunto-osakkeen vuonna 1961 hintaan 120 000 markkaa (=20 000 €). Asunto-osakkeen perintöveroarvoksi huhtikuussa 2010 toimitetussa perintöverotuksessa katsottiin 140 000 €. Huoneiston kuukausivuokra vuonna 2011 oli 900 € ja se oli vuokrattuna koko vuoden ajan. Lisäksi vuokralainen maksoi tammikuun 2012 vuokran etuajassa 29.12.2011. Huoneiston yhtiövastike vuonna 2011 oli 400 €/kk, josta rahoitusvastikkeen osuus oli 100 €. Taloyhtiö rahastoi perityt rahoitusvastikkeet. 


c. Eija myö 1.9. 2011 tyttärelleen Inkalle kesämökkikiinteistön hintaan 200 000 €. Inka maksoi kiinteistön luovutuksesta 4 %:n varainsiirtoveron. Kiinteistön käypä arvo luovutushetkellä oli 380 000 €, joten Inka maksoi 180 000 euron arvoisesta lahjasta varainsiirtoveron. Eija oli saanut kiinteistön perintönä isältään vuonna 1996. Kiinteistön arvo vuonna 1996 toimitetussa perintöverotuksessa oli 195 000 € ja Eijan maksama perintövero 25 000 €. 


d. Samin verovuoden 2011 puhtaat ansiotulot olivat 40 000 € ja niistä suoritettava vero ennen verosta tehtäviä vähennyksiä 12 000 €. Pääomatuloja Samilla oli vuonna 2011 yhteensä 800 €, mutta koska Sami maksoi vuonna 2011 asuntolainan korkoja 2000 €, olivat hänen verovuoden pääomatulonsa 1200 € negatiiviset. 

Laske seuraavien lisätietojen perusteella Samin maksettavaksi tulevan ansiotuloveron määrä vuonna 2011.

- Sami aloitti 1.8.2006 kauppatieteen opinnon Tampereen yliopistossa. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi 31.5.2010. Sami nosti opintojensa aikana opintolainaa 4000 €. Sami maksoi opintolainansa kokonaisuudessaan takaisin huhtikuussa 2011. 

- Sami palkkasi kotiinsa osa-aikaisen lastenhoitajan, jonka palkka vuonna 2011 oli 2000 €. Sami maksoi palkasta työnantajan sivukuluja 400 €. 

25.01.2011 VOIKP2 Henkilöverotus 5.00 op. Nykänen Pekka


Tenttiohjeet
-Vastaa kysymyksiin selkeällä käsialalla
-Jätä arvostelua varten marginaalit vastauspaperin reunaan
-Perustele oikeustapaustehtävissä vastauksesi vähintään lainkohdalla
-Tentissä saa käyttää Verolait-kirjaa ja yksinkertaista laskinta
-Kysymyspaperi on palautettava
-Tentin maksimipistemäärä on 50
Kysymys 1
Valitse toinen alla olevista aiheista ja kirjoita siitä esseevastaus (15p).

(a) Luovutustappio ja sen vähennyskelpoisuus

(b) Tulolajijako ja sen merkitys tuloverotuksessa
Kysymys 2
Määrittele seuraavat käsitteet lyhyesti tai vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (yht 15p)

(a) mitä tulolähteitä luonnollisilla henkilöillä voi olla?

(b) luonnollinen vähennys

(c) EET-periaate

(d) subjektiivinen tarkastelutapa eli subjektiivinen teoria

(e) symmetriaperiaate
Kysymys 3
Arvioi oikeustapauksia tuloverotuksen näkökulmasta (verovuosi 2010). Anna perusteltu vastaus. Käsittele annettuja tietoja siinäkin tapauksessa, että tiedoilla tai tapahtumilla ei ole verovaikutuksia. Anna vastauksesi lisäksi niin, että verovelvollisten verotettava tulo muodostuu mahdollisimman pieneksi. (yht 20p)

(a) Eija myi 1.9.2010 tyttärelleen Inkalle kesämökkikiinteistön hintaan 200 000 e. Inka maksoi kiinteistön luovutuksesta 4 %:n varainsiirtoveron. Kiinteistön käypä arvo luovutushetkellä oli 380 000 e, joten Inka maksoi 180 000 euron arvoisesta lahjasta 21 000 euron lahjaveron.

Eija oli saanut kiinteistön perintönä isältään vuonna 1996. Kiinteistön arvo vuonna 1996 toimitetussa perintöverotuksessa oli 195 000 e ja Eijan maksama perintövero 25 000 e.

(b) Marjo on ostanut vuonna 2000 metsätilan Ruovedeltä 200 000 euron kauppahinnalla. Maapohjan osuus kauppahinnasta oli 40 000 euroa. Marjo otti vuoden 2010 aikana metsästä puutavaraa kesämökin rakentamiseen 110 m3, lämmitykseen 20 m3 sekä Marjon elinkeinotoiminnan käyttöön rakennettavaan hallirakennukseen 300 m3. Puu oli mäntytukkia, jonka kantoraha-arvo oli 48,80 e/m3.

Lisäksi Marjo myi ensimmäistä kertaa omistusaikanaan metsästä puuta yhteensä 80 000 euron kauppahinnalla. Kauppasopimuksen mukaisesti ostaja huolehti puun kaatamisesta ja kuljettamisesta. Erilaisia vuosimenoja Marjolle aiheutui metsänhoitoon liittyen 4 000 euroa. Uusien ojien rakentamisesta hänelle aiheutui kuluja yhteensä 3 000 euroa.

(c) 1.3.2010 Hannu osti perintörahoillaan omakotitalokiinteistön Savonlinnasta. 100 000 euron kauppahinta koostui puoliksi tontin ja puoliksi rakennuksen arvosta. Hannu hankki talon tarkoituksenaan vuokrata sitä omistusaikanaan ulkopuolisille ja myydä sitten eteenpäin hyvällä katteella.

Hannu teetti talossa pintaremontin (tapetointia, listojen uusintaa yms) ennen sen vuokralle laittamista. Kustannuksia remontista aiheutui yhteensä 3 000 euroa. Nämä Hannu rahoitti pankista ottamallaan remonttilainalla, jonka korot vuonna 2010 olivat 150 euroa. Remontin teki Remonttipalvelut Ky, joka oli vuonna 2010 merkittynä ennakkoperintärekisteriin. Työn osuus Remonttipalvelut Ky:n laskusta oli yhteensä 2 400 euroa. Vuonna 2010 talo oli vuokralla 1.6-31.12 välisen ajan. Kuukausivuokra oli 700 euroa. Vuokra sisälsi sähkön, vesimaksut yms kustannukset. Hannun omistusaikana kiinteistön sähkölaskut olivat 800 e, jätteenkuljetusmaksut 200 e ja vesimaksut 500 e.

(d) Toivolla on vuonna 2010 ollut käytössään vapaa autoetu. Auton käyttöönottovuosi on 2009 ja sen lisävarusteiden arvo on 2 000 e. Auton käyttöönottokuukauden alussa ollut yleinen suositushinta on 35 000 e.

Toivon asunnon ja työpaikan välinen edestakainen päivittäinen matka on 140 km, jonka hän tekee em. työsuhdeautolla. Matkakuluja kertyy 11 kuukaudelta. Kuukaudessa työpäiviä on keskimäärin 22. Toivolla on ollut vuonna 2010 muita yksityisajoja 8 000 km. Mikä on Toivon autoedun arvo vuonna 2010?

11.05.2010 VOIKP2 Henkilöverotus 5.00 op. Nykänen Pekka


Kysymys 1
Valitse toinen alla olevista aiheista ja kirjoita siitä essee-vastaus (15p)
a. Tulolajijako ja sen merkitys tuloverotuksessa
b. Mikä on verotusyhtymä ja miten sen tuloa verotetaan?
Kysymys 2
Määrittele seuraavat käsitteet lyhyesti tai vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiinn (yht. 15p)
a. Erityisala
b. Tuloverotuksen laajuusongelma
c. Epäjatkuvuusperiaate
d. Luonnollinen vähennys
e. Miten takauspalkkion tulolaji määräytyy?
Kysymys 3
Arvio oikeustapauksia tuloverotuksen näkökulmasta (verovuosi 2010). Anna perusteltu vastaus. Käsittele annetuja tietoja siinäkin tapauksessa, että tiedoilla tai tapahtumilla ei ole verovaikutuksia. Anna vastauksesi lisäksi niin, että verovelvollisten verotettava tulos muodostuu mahdollisimman pieneksi. (yht. 20p)

a. Lassella on vuonna 2010 ollut käytössään vapaa autoetu. Auton käyttöönottovuosi on 2008 ja sen lisävarusteiden arvo 580 €. Auton käyttöönottokuukauden alussa ollut yleinen suositushinta on 30.000 €.

Veroilmoitukseen liittämänsä selvityksen mukaan Lassen asunnon ja työpaikan välinen edestakainen päivittäinen matka on 120 km, jonka hän tekee em. työsuhdeautolla. Matkakuluja kertyy normaalisti 11 kuukaudelta. Kuukaudessa työpäiviä on keskimäärin 22. Saadun tiedon mukaan Lassella on ollut vuonna 2010 asunnon ja työpaikan välisten matkojen lisäksi työhön liittymättömiä ajoja 6.500 km.

b. Maija omisto kaksi asunto-osaketta, joissa hän ei itse koskaan asunut.

Helsingissä sijaitsevan huoneiston Maija osti vuonna 1996 hintaan 48.000 €. Oston yhteydessä Maija maksoi leimaveroa 800 €. Lisäksi hän teetti asuntoon omistusaikanaan 10.000 € arvoisen perusparannusremontin. Asunton oli aikanaan vuokralla ja edellä mainituista perusparannuskustannuksista on vähennetty poistoina yhteensä 4.000 €.

Vaasassa sijaitsevan asunnon Maija sai lahjaksi sukulaiseltaan vuonna 2005. Lahjaveroarvona käytettiin 85.000 € ja lahjaveroa Maija maksoi 4.500 €. Asunto oli ajoittain vuokrattuna ulkopuolisille.

Maija päätti vuoden 2009 lopussa myydä Helsingin asunnon. Ostaja teki tarjouksen asunnosta 20.12.2009. Käsirahan, 10.000 €, ostaja maksoi pari päivää myöhemmin. Kauppakirja allekirjoitettiin 6.1.2010 ja kauppahinnaksi sovittiin 155.000 €. Kauppahinnasta sovittiin maksettavaksi kaupantekotilaisuudessa 100.000 € ja vuotta myöhemmin loput 45.000 €. Asunnon hallintaoikeus siirtyi ostajalle 1.2.2010, omistusoikeus kuitenkin vasta sitten, kun kauppahinta on tullut kokonaisuudessaan maksetuksi. Välityspalkkioita Maija maksoi 3.800 €.

Huhtikuussa 2010 Maija myi Vaasassa sijaitsevan asunnon. Kauppakirja allekirjoitettiin 15.4. ja myyntihinta 150.000 € maksettiin kokonaisuudessaan samana päivänä.

c. Liisa osti vuonna 2003 yhteensä 90 hehtaarin suuruisen metsäkiinteistön 150.000 € kauppahinnalla Tampereen lähistöltä. Maapohjan arvo kokonaiskauppahinnasta oli 20.000 €.

Vuonna 2010 Liisa myi metsästä puuta pystykaupalla 42.000 € hintaan suurelle sellutehtaalle. Vuoden 2010 kesällä Liisan metsiä koitteli metsäpalo. Palossa tuhoutuneesta metsästä Liisa sai 15.000 € suuruisen vakuutuskorvauksen. Metsänhoitoyhdistyksen antaman arvion mukaan metsäpaloalan metsänistutuskustannukset tulevat olemaan 7.000 €. Istutukset on tarkoitus tehdä vuoden 2012 kesällä.

Liisa otti vuoden 2010 aikana metsästä puutavaraa omaan käyttöönsä kesämökin rakentamiseen. Otettu puutavara oli mäntytukkia ja sen määrä oli yhteensä 50 m3. Lisäksi Liisa otti elinkeinotoimintansa käyttöön kuuluvan pajan rakentamiseen mäntytukkia yhteensä 250 m3 ja lämmityskäyttöön yhteensä 8 m3. (Voit käyttää laskelmissa vuoden 2009 mäntytukn kantoraha-arvoa, joka oli 40,24 €/m3.)

d. Mikon pääomatulot vuonna 2010 ovat olleet 7.000 €. Hän on maksanut vuonna 2010 ensiasunnon hankintaan kohdistuvan velan korkoja 8.000 € ja opintovelan korkoja 2.000 €. Pääomatuloista tehtäviä luonnollisia vähennyksiä hänellä on vuonna 2010 yhteensä 6.000 €. Mikko on yksinhuoltaja ja hänellä on kolme alaikäistä lasta.

09.02.2010 VOIKP2 Henkilöverotus 5.00 op. Nykänen Pekka


Kysymys 1
Valitse toinen alla olevista aiheista ja kirjoita siitä essee-vastaus (15 p)
a. Mikä on alijäämähyvitys ja mikä on sen merkitys tuloverotuksessa?
b. Luonnollisen henkilön saamien korkotulojen verotus
Kysymys 2
Määrittele seuraavat käsitteet lyhyesti tai vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (yht. 15 p)
a. Kurssitappion vähennyskelpoisuus
b. Subjektiivinen tarkastelutapa eli subjektiivinen teoria
c. Miten lasketaan merkintäoikeuden luovutuksesta saatu voitto?
d. Mainitse kolme valtionverotuksessa puhtaasta ansiotulosta tehtävää vähennystä
e. Puhdas tulo
Kysymys 3
Arvio oikeustapauksia tuloverotuksen näkökulmasta (verovuosi 2009). Anna perusteltu vastaus. Käsittele annettuja tietoja siinäkin tapauksessa, että tiedoilla tai tapahtumilla ei ole verovaikutuksia. Anna vastauksesi lisäksi niin, että verovelvollisen verotettava tulo muodostuu mahdollisimman pieneksi. (20 p)
a. Eija myi 1.9.2009 tyttärelleen Inkalle kesämökkikiinteistön hintaan 200.000 €. Inka maksoi kiinteistön luovutuksesta 4 %:n varainsiirtoveron. Kiinteistön käypä arvo luovutushetkellä oli 380.000 €, joten Inka maksoi 180.00 euron arvoisesta lahjasta 15.000 euron lahjaveron. Eija oli ostanut kiinteistön 12.2.1996 hintaan 195.000 €.

b. Hannu sai 1.3.2009 äidiltään perinnöksi omakotitalokiinteistön Turusta. Kiinteistön perintöveroarvo oli 100.000 €, joka koostui puoliksi tontin ja puoliksi rakennuksen arvosta. Hannu itse asuu Kouvolassa, joten hän päätti laittaa talon vuokralle. Hannu teetti talossa pintaremontin (tapetointia, listojen uusintaa yms.) ennen sen vuokralle laittamista, koska rakennus oli jo todella huonokuntoinen. Kustannuksia remontista aiheutui yhteensä 3.000 euroa. Nämä Hannu rahoitti pankista ottamallaan remonttilainalla, jonka korot vuonna 2009 olivat 150 euroa. Remontin teki Remonttipalvelut Ky, joka oli vuonna 2009 merkittynä ennakkoperintärekisteriin. Työn osuus Remonttipalvelut Ky:n laskusta oli yhteensä 2.400 euroa. Vuonna 2009 talo oli vuokralla 1.6. - 31.12. välisen ajan. Kuukausivuokra oli 800 euroa. Vuokra sisälsi sähkön, vesimaksut yms. kustannukset. Hannun omistusaikana kiinteistön sähkölaskut olivat 800 €, jätteenkuljetusmaksut 200 € ja vesimaksut 500 €.

c. Mira sai työnantajaltaan vuonna 2009 seuraavanlaisia tuloja/etuja. Laske seuraavien tietojen perusteella Miran verovuoden ansiotulon yhteismäärä
- Rahapalkkaa 28.000 €, jonka lisäksi Miralle kertyi vuodelta 2009 1.500 € lomapalkkoja, jotka työnantaja maksaa Miralle vasta vuoden 2010 puolella.
- Lomarahaa 2.500 €.
- Miralla oli 8 kk:n ajan käytössään työnantajan matkapuhelin, jonka laskut työnantaja on maksanut.
- Työnantaja antoi Miran käyttöön 100 kpl lounasseteleitä, joiden nimellisarvo on 9,20 € / kpl.
- Verohallituksen päätöksen mukaisia kilometrikorvauksia 3.000 €.
- Verohallituksen päätöksen mukaisia päivärahoja 1.000 €.
- 40-vuotislahjaksi saatu Kalevala-koru, arvo 400 €.
- 100 € lääkärillä käynnistä aiheutuneista kustannuksista.
- 150 € Miran hankkimasta sarjakortista kuntokeskukseen.
- Työnantajan Miran puolesta maksama työmarkkinajärjestön jäsenmaksu 80 €.

d. Heikki ja Satu asuvat Tampereella, mutta Heikki käy päivittäin työssä Kangasalla Putki & Viemäri Oy:n palveluksessa. Työmatkaa hänelle kertyy 60 km suuntaansa eli yhteensä 120 km päivässä. Heikki joutuu käyttämään työssään päivittäin autoa ja lisäksi kuljettamaan jatkuvasti mukanaan työvälineitä. Hän pääsisi töihin ja takaisin periaatteessa bussilla, mutta hänen pitäisi vaihtaa bussista toiseen Tampereella. Menomatkalla vaihtoaikaa olisi 40 min ja paluumatkalla 45 min. Lisäksi Heikki joutuisi kävelemään Tampereella 2,3 km päästäkseen bussipysäkille. Kävelymatkaa kotoa bussipysäkille tulee 3,5 kilometriä niinä aamuina (190 pv/vuosi) kun hän vie lapset hoitoon. Linja-auton kuukausilippu välille Tampere - Kangasala maksaa 130 €. Kesäisin Heikki käy kuukauden ajan töissä Mouhijärven kesämökiltä käsin. Kesämökiltä ei Kangasalle pääse bussilla. Matka mökiltä työpaikalle on 100 km suuntaansa.

27.01.2009 VOIKP2 Henkilöverotus 5.00 op. Nykänen Pekka


Kysymys 1
Valitse toinen alla olevista aiheista ja kirjoita siitä essee-vastaus (15p)
a. Tuloverotuksen puolison käsite ja sen merkitys
b. Henkivakuutuksen perusteella maksettavan suorituksen veronalaisuus
Kysymys 2
Määrittele seuraavat käsitteet lyhyesti tai vastaa lyhyesti seuraaviin kysymyksiin (yht. 15p)
a. jatkuvuusperiaate
b. työtulovähennys
c. Mistä tuloista yleishyödyllinen yhteisö on verovelvollinen?
d. lukkiutumisilmiö
e. Millainen merkitys eri arvo-osuustileillä on arvo-osuuksien luovutusjärjestyksen määrittelyssä?
Kysymys 3
Arvioi oikeustapauksia tuloverotuksen näkökulmasta (verovuosi 2008, jollei toisin mainita). Jos jostakin asiasta on selvä ja yksiselitteinen säännös, perusteeksi riittää, että ilmoitat tuon lainkohdan. Vaihtoehtoisesti voit näissäkin tilanteissa selvittää mistä asiassa on kyse. Anna perusteltu vastaus siinäkin tapauksessa, että tiedoilla tai tapahtumilla ei ole verovaikutuksia tai tulot ovat verovapaita. Anna vastauksesi niin, että verovelvollisen verotettava tulo muodostuu mahdollisimman pieneksi. (20p)
Kysymys 4
a. Leena osti vuonna 1975 tädiltään Kaarinalta Rukalla sijaitsevan mökkikiinteistön 50.000 euron kauppahinnalla. Leimaveroa Leena maksoi kiinteistöstä 2.000 euroa. Kiinteistön käypä arvo kaupantekohetkellä vuonna 1975 oli 95.000 euroa ja Leenalle määrättiin lahjaveroa 45.000 euron arvoisesta lahjasta 5.000 euroa. Leena myi 30.7.2009 mökkikiinteistön 195.000 eurolla turkulaiselle pariskunnalle. Myyntipalkkioita Leena maksoi kiinteistövälittäjälle 6.000 euroa.

Lisäksi Leena myi veljenpojalleen Antille 1.5.2008 Hämeenlinnassa sijaitsevan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 50.000 euron hintaan. Antin katsottiin saaneen Leenalta 75.000 euron suuruisen lahjan. Myyntikuluja ei Leenalle aiheutunut. Leena itse oli ostanut osakkeet vuonna 2000 hintaan 60.000 euroa. Kauppakirjan ehtojen mukaan Antti maksaa osakkeiden kauppahinnan Leenalle siten, että elokuussa 2008 tulee suoritetuksi 25.000 euroa ja loput helmikuussa 2009.

b. Maria osti vuonna 2001 ensimmäisen metsätilansa 180.000 euron kauppahinnalla. Maria otti vuoden 2009 aikana metsästä puutavaraa kesämökin rakentamiseen 100m3, lämmitykseen 10m3 sekä oman elinkeinotoiminnan käyttöön rakennettuun hallirakennukseen 200m3. Puu oli mäntytukkia, jonka kantoraha-arvo oli 42 eur/m3. Lisäksi Maria myi ensimmäistä kertaa omistusaikanaan vuonna 2008 metsästä puuta (pystykauppa) yhteensä 75.000 euron kauppahinnalla. Erilaisia vuosimenoja hänelle aiheutui metsänhoitoon liittyen 4.000 euroa. Uusien ojien rakentamisesta aiheutui Marialle kuluja yhteensä 3.000 euroa.

c. Tuula osti vuonna 1990 Y Oy:n osakkeita 500kpl 12 euron kappalehintaan. Y Oy:n osakkeet ovat olleet NM-listalla noteerattavia ja osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään. Vuonna 2000 Y Oy:llä oli rahastoanti, jossa Tuula merkitsi 100 kpl uusia osakkeita. Vuonna 2002 Tuula osti 200 uutta Y Oy:n osaketta 30 euron kappalehintaan. Vuonna 2008 Tuula myy osakkeista 580 kpl hintaan 25 euroa/kpl.

Tuulan verotodistuksesta käy ilmi, että hänelle on vahvistettu luovutustappioita vuodelta 2004 yhteensä 2.000 euroa, vuodelta 2005 yhteensä 1.000 euroa ja vuodelta 2006 yhteensä 1.200 euroa. Tappioita ei ole aiempina vuosina käytetty lainkaan.

d. Liisa asuu Viljakkalassa. Hän käy päivittäin työssä Kangasalla X Oy:n palveluksessa. Työmatkaa tulee suuntaansa 70km eli yhteensä 140km päivässä. Liisalla on vapaa autoetu, koska hän joutuu käyttämään työssään päivittäin autoa ja lisäksi kuljettamaan jatkuvasti mukanaan työvälineitä. Liisa pääsisi töihin ja takaisin periaatteessa bussilla, mutta hänen pitäisi vaihtaa bussista toiseen Tampereella. Menomatkalla vaihtoaikaa olisi 45min ja paluumatkalla 50min. Lisäksi Liisa joutuisi kävelemään Viljakkalassa 2,4km päästäkseen bussipysäkille. Kävelymatkaa kotoa bussipysäkille tulee 3,6km niinä aamuina (190 pv/vuosi) kun hän vie lapset hoitoon. Kesäisin Liisa käy kuukauden ajan töissä Vesajärven kesämökiltä käsin. Kesämökiltä ei pääse Kangasalle bussilla. Matka mökiltä työpaikalle on 80km suuntaansa. Miten em. tiedot vaikuttavat Liisan verotukseen?

e. Heikki on ammatiltaan rakennusmies. Hänellä ei ole varsinaista työpaikkaa työnantajansa toimitiloissa. Heikki työskenteli vuonna 2008 yhteensä 20 eri työmaalla, joihin hän matkusti omalla autollaan siitäkin huolimatta, että bussiyhteydet olivat toimivat ja bussikortti olisi maksanut vain 90 euroa kuukaudessa. Ajokilometrejä syntyi em. matkoista yhteensä 6.240km. Työnantaja maksoi korvausta matkakustannuksista yhteensä 1.872 euroa ja lisäksi korvausta ruokailukustannuksista 200 päivältä yhteensä 800 euroa.